Soitin sijaiskotiin. Sovittiin tytön hakemisesta perjantaina. Tyttö pääsi puhelimeen ja kysyi "oletko kunnossa".

Tottakai olen kunnossa. En ole mikään sosiaalitapaus, kuten muiden perhekodin asukkien vanhemmat. Sinun äitisi se ongelma oli - ja erityisesti isäpuolesi. Kunpa vain pääsisit meille asumaan pian ja tämä Kafkamainen asetelma päättyisi.

Muutama irrallinen "mitä kuuluu"-kysymys koulusta, äidin tapaamisista... mitä isä voi sanoa lapselle, joka ei hänelle tuntemattomista syistä asu kotona, vaan jonka lapsuutta raiskataan tällä tavoin.

Hei hei, rakastan sinua. Nähdään perjantaina.